Hyvät uutiset eivät myy. Johan Norberg käy läpi kymmenen syytä katsoa tulevaisuuteen positiivisesti. Viralliseen tilastoihin ja tutkimuksiin pohjautuen viime vuosikymmenten kehitys on ollut päätä huimaavaa ihmiskunnan historiassa.
Tosin harva tietää siitä. Yhdysvalloissa vain viisi prosenttia tiesi maailman köyhyyden puolittuneen kahdessa viime vuosikymmenessä. 60 prosenttia uskoi sen tuplaantuneen. Tilanne ei radikaalisti muutu myöskään Euroopan kohdalla. Ruotsin vastausluvut ovat samaa luokkaan koulutustasoon tai ikään katsomatta.
Vielä 1600-luvun lopussa Suomessa suuret kuolonvuodet korjasivat kolmanneksen ja neljänneksen välillä väestöstä. Viime vuosisadan suurin innovaatio saattaa olla Carl Boeschin Nobel-palkittu lannoitekeksintö. Sen avulla maapallon väestö on pystynyt kasvamaa 1,6 miljardista 6 miljardiin 1900-luvun aikana.
Enää vain viidennes kehittyvien maiden aikuisista on lukutaidottomia. 70-luvulla määrä oli puolet väestöstä. Seuraavan sukupolven aikana ongelma katoaa laajassa mittakaavassa.
Sanitaation ja puhtaan juomaveden vaikutus on huima. Keniassa elinikäodotteeseen on tullut vuosikymmen lisää 2003 ja 2013 välillä. Rooman ja Kreikan aikoina se oli 18-25 vuoden välissä. Ennen 1800-lukua missään maassa et voinut odottaa eläväsi yli 40-vuotiaaksi. Vielä 1900-luvun alussa elinikäodote oli 31-vuotta maailmanlaajuisesti.
Väestönkasvu 50-luvulta tähän päivään 2,5 miljardista seitsemään on seurausta kuolleisuuden laskusta kehittyvissä maissa. Samoin väestönkasvun hidastuminen seuraa väestön vaurastumista, perhekuntien koko laskee tulotason kasvaessa.
Lähes yhdeksän kymmenestä kiinalaisesti eli köyhyydessä vielä 1981. Nykyään enää vain yksi kymmenestä. Vastaavaa parannusta on tapahtunut myös väkivallan vähenemisessä, ympäristössä, yksilöiden vapaudessa ja tasa-arvossa maailmanlaajuisesti.
Muutokset ovat vain liian hitaita lööppiotsikoihin.
