Vuokrajohtaja kutsutaan paikalle, kun organisaatioon kaivataan ulkopuolista apua. Tälle avulle on määritetty selkeät tavoitteet ja mitattavat tulokset. Kyseessä on siis projekti, jolla on alku ja loppu.
Vuokrajohtajan päivälaskutusta on helppo verrata kokopäiväisen henkilön palkkakuluihin. Usein seurauksena on hampaiden kiristelyä tai syvä huokaus. Tämä on kuitenkin omenoiden ja appelsiinien vertaamista keskenään – yhteistä löytyy, mutta ei riittävästi.
Vuokrajohtaja kirii helposti organisaation kovimmin palkattujen listan kärkipaikoille, jos päivähinta kerrotaan 250 ja häntä verrataan muihin yrityksen työntekijöihin.
Laskelmassa on kuitenkin monta asiaa pielessä.
Vuokrajohtaja ei ole yleensä yrityksessä muutamaa kuukautta pidempää jaksoa.
Päivähinta on kokonaishinta. Siihen sisältyy kaikki kustannukset. Et maksa sairaspäivistä, lomista, palkkaeduista, bonuksista, eläkkeistä, työvälineistä jne.
Hintaa kannattaakin mieltää paremminkin projektina, sen kuluina ja hyötyinä.
Mitä vaaditaan hankkeen toteuttamiseksi?
Mitä hyötyjä hankkeesta on yritykselle?
Mistä asioista hyöty koostuu?
Kuinka kriittinen hanke on yrityksen kannalta?
Millä muilla tavoilla hanke voitaisiin suorittaa?
Mitkä ovat vaihtoehtoiskustannukset, jos hanketta ei tehdä?
Vuokrajohtaja tuo mukanaan oman osaamisen, kokemuksensa ja verkostonsa. Nopea aloittaminen ja joustavuus ovat usein toimeksiantajalle tärkeitä. Vuokrajohtajan tuoma tietotaito ja sen siirtyminen organisaatioon luovat lisäarvoa.
Toisinaan vastaavaa osaamista ei ole saatavilla muutoin kuin rekrytoinnin kautta. Tämä on pitkä ja monesti myös suhteellisen kallis tie – usein ei edes todellinen vaihtoehto.
Vuokrajohtajan ”palkkaamisessa” kannattaakin miettiä kokonaishyötyjä kustannuksiin nähden. Jos hyödyt jäävät vähäisiksi, hanketta tuskin kannattaa toteuttaa. Toisaalta jos edut ovat vahvat, ratkaisu on silloinkin helppo. Ja päivähinnalla ei ole tuolloin merkitystä.
Kuva: Flickr.