Elämää hyvinvointivaltiossa vaikuttaa kannen perusteella hyvin synkältä. Sisältö on kuitenkin aivan jotain muuta. Henri Heikkisen ja Antti Vesalan yhteisprojekti on tuottanut tiukkaa tekstiä, joka tuskin jättää lukijaansa kylmäksi. Vihastuttaa se kuitenkin voi. Continue Reading…

John Maynard Keynes totesi aikanaan, että taloustieteilijöiden ajatukset ovat paljon vaikutusvaltaisempia kuin yleensä ymmärretään. Monet luulevat olevansa näiden vaikutusten ulottumattomissa, mutta tosiasiassa seuraavat kuolleiden taloustieteilijöiden päätelmiä.

George Mason -yliopiston taloustieteen professori Lawrence ”Larry” G. White käy läpi viime vuosisadan älylliset taistelut aina bolševikkien vallankumouksesta viimeisimpään finanssikriisiin. Tukeva teos on asiapitoinen, mutta silti odotuksia kevyempää luettavaa. Kirja nappaa lukijan mukaansa lähestymistapansa ansioista. Continue Reading…

Wired-lehden perustaja Kevin Kelly on isojen kysymysten äärellä. Otsikon mukaisesti häntä kiinnostaa teknologian perusolemus ja mihin meidän tulisi varautua tulevaisuudessa. Continue Reading…

Tutkimusten mukaan taloudellista hyvinvointia syntyy, kun väestö ja tuotanto sijoittuvat tiiviisti ja lisäävät siten tuottavuutta. Kaavoitus on tässä suhteessa aitiopaikalla. Kaupunkialueen tuottavuuden sanotaan kasvavan noin viisi prosenttia, kun sen työllisyystiheys kaksinkertaistuu.

Hurmeranta on tarttunut härkää sarvista ja selvittänyt edesauttaako nykyinen kaavoituspolitiikka taloudellista toimeliaisuutta vai onko se sen varsinaisena esteenä. Kuinka monta työpaikkaa ja hanketta on estetty tai jumissa maankäytön byrokratian ja politikoinnin takia? Oman osansa soppaan tuo myös valituskierrokset, joista osa on pelkkää kiusantekoa. Continue Reading…

Johtava innovaatioguru Clayton M. Christensen herättää mielenkiinnon heti kirjansa ensimmäisellä sivulla. Mitä tapahtui ammatillisesti hyvin menestyneille yliopistoaikojen kurssikavereille vuosikymmenten aikana?

Aluksi suurimmalla osalla näytti menevän hyvin, mutta pikku hiljaa alkaa ilmetä ongelmia elämän eri osa-alueilla. Joillakin on avioeroja, toiset ovat onnettomia urallaan tai välit lapsiin ovat poikki. Enronin toimitusjohtaja Jeffrey Skillingin tapauksessa ura katkeaa linnatuomioon.

Christensen esittelee Frederick Herzbergin kannustinteoriaa, joka jakaa työtyytyväisyyden kahteen osaan: hygienia- ja motivaatiofaktoreihin. Hygieniaan kuuluvat status, kompensaatio, työolot jne. Jos nämä eivät ole kohdillaan, niin seurauksena on epätyytyväisyyttä.

Mutta vastakohtana ei ole tyytyväisyys, vaan pelkästään tyytymättömyyden puute. Motivaatiofaktorit sen sijaan tuovat sisältöä työhön ja elämään. Näitä ovat esimerkiksi työn haastavuus, vastuu, tunnustus ja henkilökohtainen kasvu.

Onko työni mielekästä vai ylläpidänkö sillä vain elintasoani?

Kirjan innostavan alun nostattamat korkeat odotukset eivät täyty loppua kohden. Tosin Christensen käsittelee kirjan teemoja yritysesimerkkien kautta ja hänen esiin nostamansa yritystapaukset ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa. Konkreettisista yritysesimerkeistä hän johtaa analogioita yksityiselämän puolelle.

Bestseller-teokseen kannattaakin tarttua rennolla otteella. Sitä voi lukea johtamisoppaana ja keskittyä yritystapauksiin tai sitten ottaa pehmeän laskun elämänhallintaan liike-elämän näkökulmasta.

Arvio on julkaistu Talouselämässä.