Marko Erola kertoo kotimaisen pääomasijoittamisen 25 vuoden tarinan Capmanin silmin. Mukaan mahtuu onnea ja menestystä, mutta myös paljon vauhdikkaita tilanteita ja markkinoiden mullistuksia.
Vuonna 1989 kaupparekisteriin kirjattu Capman ei ollut pelifirma, kuten amerikkalaiset sijoittajat luulivat eikä se myöskään kaupannut lippiksiä puhelintiedusteluista huolimatta. Perustajina olivat Kansallis-Osake-Pankki, Pohjola ja ruotsalainen Programator. Kotimaassa alaa kutsuttiin tuolloin vielä riskisijoittamiseksi.
Capmanin alku lähtee kuoppaisesti käyntiin ja johtotiimi ostaakin yrityksen MBO-kaupalla vuonna 1993. Näin pääomasijoittajat saavat maistaa omaa lääkettään ja aloittaa yrittäjäuransa. Seuraavien vuosien aikana Capman kokeekin monia muutoksia ja uudistumisia omassa toiminnassaan.
Kvartaalivuosisataan mahtuu 90-luvun kova lama, internet-huuma, Venäjän haasteet ja mahdollisuudet, finanssikriisi sekä rahoitus- ja pääomamarkkinoiden kehitys koti- ja ulkomailla. Näistä kaikista Capman seilaa läpi jatkuvasti omaa toimintaansa kehittäen ja laajeten merkittäväksi Pohjoismaiseksi sekä myös monipuoliseksi listatuksi eurooppalaiseksi toimijaksi.
Kirja on mainio kurkistus verhon taakse pääomasijoittamisen mystiseen maailmaan. Kyökin puoli paljastaa kuinka monitahoista ja yllätyksellistä yritysten kehittäminen voi olla. Erola kuvaa draaman kaaren kautta niin savustuspusseja, internet-konsultointia, norjalaista kanankasvatusta kuin monia muitakin kohdeyrityksiä. Joskus asiat tuntuvat vain menevän pieleen. Sattuu tulipaloja, innovaatiot eivät toimikaan käytännössä, markkinat tippuvat alta, kilpailijat pelaavat rumaa peliä tai henkilökemiat eivät kohtaa.
Menestykset ovat mukavia, mutta hankalista caseista on mahdollisuus myös oppia. Capmanin menestys on myös tavallaan meidän kaikkien menestystä. Eläkerahastot ovat merkittäviä sijoittajia pääomarahastoihin. Kun sijoitetut varat saadaan kolminkertaisena takaisin muutamassa vuodessa, hyvästä exitistä hyötyvien joukko on siis aika laaja.
(Olen yhtenä haastatelluista kirjassa.)
