Julkisen sektori menot ovat Suomessa 57 prosenttia bruttokansantuotteesta ja tällä luvulla pääsemme jaetulle toiselle sijalle EU:ssa. Nykyiseen toimintatapaan meillä ei ole varaa, joten vaihtoehtoja kaivataan.
Emeritusprofessori Risto Harisalo ja hallintotieteen tohtori Jani Rajaniemi pohtivat kysymystä, miten ihmisten yleinen hyvinvointi voi syntyä ja kehittyä ilman valtiovallan ohjaavaa tahtoa. Kirjoittavat käsittelevät ratkaisuja, jotka pyrkivät edistämään koko yhteiskunnan parasta suosimatta ketään erityisryhmiä.
Lähtökohtana on klassinen näkemys, että yksilöillä on rajallinen tietämys, näkemys ja ymmärrys omaan hyvinvointiinsa vaikuttavista syy- ja seuraussuhteista. Vastaavasti yhteiskunnan toiminnan kokonaisuus on liian monimutkainen yksilöiden käsitettäväksi ja kaikkia vaikuttavia tekijöitä ei pystytä koskaan huomioimaan. Tästä seuraa, ettei yhteiskuntaa pystytä suunnittelemaan ja ohjaamaan rationaalisesti ja objektiivisesti ylhäältä käsin. Apuun tarvitaan automaattisia sopeutusmekanismeja.
Nämä mekanismit täydentävät, kannustavat ja avustavat yksiöitä toimimaan yksin ja yhdessä tavalla, joka hyödyttää heitä sekä koko yhteiskuntaa. Sopeutumismekanismien laiminlyönneistä seuraa aineellisen hyvinvoinnin vähenemistä sekä enemmistölle riippuvuussuhde, jossa he joutuvat muutamien harvojen valintojen ja päätösvallan alaiseksi. Yksilöiden toiminnan vapaus heikkenee ja tahattomat seurannaisvaikutukset lisääntyvät.
Kirjoittavat nostavat esiin merkittävän kysymyksen: onko kukaan perillä siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita ihmisillä on tällä hetkellä ja tulevaisuudessa ja kuinka niihin pitäisi reagoida?
Tähän aina ajankohtaiseen ongelmaan ei löydy riittävän viisaita asiantuntijoita, mutta siihen löytyy yksi automaattinen sopeutusmekanismi: yrittäjyys. Seuraukset ovat kiinni valtiovallan toimista sen toimintamahdollisuuksien edistämiseksi tai vähentämiseksi, mutta lopulta kaikki lähtee yksilöiden luovuudesta ja peräänantamattomuudesta.
Ja mitkä olivatkaan muut automaattiset sopeutusmekanismit? Vapaus, omistusoikeudet, demokratia, kilpailuprosessi ja vapaa kauppa.
