Tuloksentekokyky ei enää riitä yrityksen kantavaksi voimaksi. Tarvitaan laajempaa missiota ja osallistumista ympäröivään yhteiskuntaan tavalla, johon kirjoittajat viittaavat kirjan otsikon vastuudellisuuden vallankumouksella.
Oikeat kysymykset johdattavat uusille urille ja samalla myös uusien mahdollisuuksien äärelle. Jos yrityksellä on sen olemassaoloa suurempi tavoite, siihen on helpompi saada mukaan yrityksen vaikutuspiiri asiakkaita ja työntekijöitä myöten. Esimerkiksi kysymys, miten voimme osaltamme rakentaa kestävimpiin periaatteisiin perustuvaa yhteiskuntaa, antaa eri vastauksia kuin pelkän oman markkinaosuuden kasvattamisen pohdinta.
Tanskalainen insuliininvalmistaja Novo Nordisk kävi syvällisen sisäisen keskustelun, jonka tuloksena se päätti toimia perinteisten toimintamallien vastaisesti. Sitä kritisoitiin koe-eläinten huonosta kohtelusta eräissä alihankintayrityksissään. Yritys päätti kutsua ympäristöjärjestöt mukaan keskusteluihin ja parantamaan tilannetta yhdessä sen kanssa. Tuloksena syntyi uusi suositus koe-eläinten kohtelusta, josta myöhemmin tuli myös EU-tason toimintasuositus.
Läpinäkyvyys yrityksen asioista saattaa olla tuskallista, mutta erityisesti sitä ovat negatiiviset median kautta ilmi tulevat paljastukset. Rohkeimmat yritykset tuovat esiin avoimesti myös epäkohtia ja asioita, joissa heillä on vielä parannettavaa.
Ulkopuolinen kritiikki ja keskustelu auttaa sisäisesti panostamaan heikkouksiin ja sitä kautta parantamaan kilpailukykyä. Toisaalta heikkouksien esiin tuominen tuo etulyöntiaseman tiedotuksessa ja leikkaa kärjen suurimmilta median ylilyönneiltä. Samoin asiakkaat ovat yllättävän anteeksiantavia ja jopa avuliaita yrityksiä kohtaan, jotka pyrkivät parantamaan toimintaansa.
Kirja tuo esiin case-esimerkkejä tunnetuista brändeistä, kuten Marks & Spencer, Nike, IBM ja Timberland. Tyyli on hiukan sekava ja asioiden esilletuonti voisi olla selkeämpää. Silti teos toimii kuumemittarina yritysmaailman muutokselle, joka edellyttää yhä tiukempaa otetta pitää puheet linjassa tekojen kanssa.
